torstai 28. huhtikuuta 2011

Peltinapit, kirjotut liinat ja keittiöpyyhkeet

Minulla on perintönä mummin ja äidin tekemänä runsaasti hienoja kirjottuja liinoja ja kankaita joita ei tule käytettyä, ei sitten niin millään. Vaikeimmat ovat nämä pikkuiset liinat, suunniteltu muinoin pienille sivupöydille, ähku, ei ihan istu omaan käyttöön. Joten minä laitoin niiden käyttötarkoituksen uusiksi..

Otin myös asemalta löytyneet todella virttyneet keittiöpyyhkeet (löytyivät edellisten asukkaiden jäljiltä kaapin perukoilta) pesun kautta uudelleen tuunattavaksi. Yhä hyvää pellavaa, näistä tiesin heti mitä niistä tulee. Ostin kunnon rautakaupan purjehdustarvikeosastolta messinkisiä sinkilöitä (siinä mukana tulee kaikki välineet) ja naputtelin ne pyyhkeiden reunoihin.

Suosittelen kyllä rei'ittämään pyyhkeet pienemmällä reiällä kuin mikä setissä tulee, muuten sinkilä ei siisti reiän reunoja hyvin ja kangas purkautuu, eli kannattaa hankkia perus rei'itinpihdit.

Pistin armeijan asepussitkin, tai mitkäköhän pussukkaiset ovatkaan, uuteen käyttöön. Näissä on nappeina kunnon läkkipeltiset napit, en olekaan moisia nähnyt usein, aikas makeat ovat!

Tyynyiksihän ne kirjotut liinaset pääsivät, ilman saksien käyttöä ja aina purettavissa! Lisää kuvia, tarinaa ja kaikkien muidenkin tuunauksien lopputulokset löytyvät taas Patinaa-palstalta täältä, kliketikliks.

10 kommenttia:

  1. Olin jo kysyä, että minne nuo sirkat menivät. Onneksi lämmöstä tokkurainen pääni kuitenkin tajusi kliketiklik. Kerrassaan mahtavan näköisiä tyynyjä.

    VastaaPoista
  2. Vintagen viemää - sain tänään kirjan ensimmäistä kertaa käsiini. AIVAN MAHTAVA! Kiitos siitä ja inspiroivasta blogistasi!

    VastaaPoista
  3. Aivan ja sitten ihania luomuksia nuo tyynysi, nuo keittiöpyyhkeistä tehdyt varsinkin! Sain viimein kirjasi, mieheni kapsekissa suomesta. AAAaaaahhh mikä kirja, ja mies huokailee kun tietää mikä on edessä. Välillähän tarvitaan enemmän kuin kaksi kättä projekteissa, eikö vain?

    VastaaPoista
  4. Upeita tyynyjä! En ole omia kirjailtuja liinoja vielä arvannut uusiokäyttää, mutta nyt taisin rohkaistua. Isompia pidän mieluusti mökkipöydillä, mutta pienet ovat kieltämättä ongelmallisempia.

    Oikein mukavaa vappuviikonloppua!

    T. Sari Puumulista

    VastaaPoista
  5. Maija, itse tykästyin myös, ei tee mieli ommella tyynyjä kiinni koskaan joten paras kun keksii jotakin ihan erilaisia vekotuksia joilla sulkea, nyöritys vaikka!

    Ninuska, Kiitos itsellesi, lämmittää valtavasti kuulla :)

    Eija, tuleeko mies pian ottamaan kirjan pois ja laittaa naisen inspis-jäähylle? ;D Ihanaa että pidät, aivan parasta :)

    Sari, joo, suurempia en minäkään halua silputa, ovat muistojakin täynnä, mutta nämä pikkuiset on just hyvää matskua.

    Selma, kiitos kiitos!

    VastaaPoista
  6. Ihanat tyynyt, ihana blogi ja tietysti kirjakin oli ihana, kun sen näin! Hyvää wappua toivottaa romulyyli-riitta.

    VastaaPoista
  7. Huippuidea! Kiitokset.Kesälomalla teen kyllä samanmoisia kauniita tyynyjä!

    VastaaPoista
  8. Upeita nuo kirjaillut tyynyt, jos vain raaskisi leikellä omani! Olen muuten seuraillut blogiasi jo piiitkän aikaa, en vain juuri ole kommentoinut aiemmin. Kiitos ihanasta blogista!

    VastaaPoista
  9. Rouva Kukko, ei tarvitse leikellä ollenkaan! Tyynyt tein pienistä kaitaliinoista yms. ja taittelin kankaan niin että sain taitteen jonnekin somasti, siihen nauhat laitaan tai ommeltavat nepparit. Joten jos haluat peruuttaa tyynyn takaisin auki niin ei mikään ongelma :)

    VastaaPoista